Viime viikolla kuvasimme uuden urheilustrategian taustaa ja sen ensimmäistä päämäärää ”Pelaajamäärien merkittävää lisäämistä”. Nyt jatkamme esittelemällä toisen, urheilustrategian ytimessä olevan päämäärän, ”Urheilujohtamisen rytminvaihdoksen”. Tässä taustoitamme lyhyesti valinnan taustaa, sille asetettuja tulostavoitteita ja keskeisiä keinoja.
Lahtelaista jalkapalloa, sen pelaajapolkuja ja joukkueita, on jo useiden vuosikymmenten ajan johdettu useista eri suunnista. Jokaisella toimijalla on ollut oma käsityksensä pelaajapolun painopisteistä, sen tavoitteista ja vaatimustasoista, toimintamalleista ja työkaluista. Seuroista riippumatta arjen tekemisen laatu on pelaajapolulla riippunut ikäluokka kerrallaan oleellisesti siitä, millaisia valmentajia ikäluokan joukkueille on osunut. Toiminta on ollut tempoilevaa, osaaminen kirjavaa eikä seurakohtaisten ikäluokkien pienuus ole tilannetta ainakaan helpottanut.
Viime vuosina yhteistyötä on haluttu tiivistää nuoruusvaiheen tavoitteellisten ikäluokkien kesken ja perustettu yhteisjoukkueita. Ratkaisu on vienyt joukkueiden kilpailukykyä eteenpäin, mutta yksittäisiä ikäluokkia lukuun ottamatta kansallinen menestys ei ole ollut merkittävää tai ikäluokasta toiseen toistuvaa. Yhteistyö seurojen välillä ei ole ollut kitkatonta ja toiminnan johtaminen hallinnoinnin vaihdellessa ikäluokittain on ollut kankeaa. Samaan aikaan myös pelaajien lopettaminen nuoruusvaiheessa on ollut yhteinen haasteemme.
Urheilujohtamisen rytminvaihdoksessa kolme kivijalkaa
FC Lahti -yhteisön urheilusisällön johtamiseen rekrytoidaan Oy:n ja Ry:n yhteisellä panostuksella yhteinen urheilutoimenjohtaja. Urheilujohtamisen rytminvaihdos koskee kaikkien joukkueiden toimintaa. Jokaiselle mukana olevalle lapselle on tärkeä taata innostus ja ohjaus urheilulliseen arkeen. Urheilutoimenjohtaja vastaa joukkueiden vahvistamisen ohella lahtelaisen pelaajapolun yhtenäisen ja kilpailukykyisen valmennuslinjan syventämisestä sekä jalkauttamisesta. Sen toteutuksesta vastaavan valmentajaverkoston osaamista vahvistetaan ja sille luodaan selkeät yhteistyökäytännöt. Jokaisen joukkueen valmennustiimi saa arjen työlleen selkeät työkalut ja tuen oman osaamisensa kehittämiseen. Samalla vahvistetaan lahtelaisen toimintaympäristön vetovoimaa niin pelaajien kuin valmentajienkin näkökulmasta.
Urheilutoimenjohtaja vastaa joukkueiden päävalmentajien ja muiden ammattilaisten kanssa siitä, että joukkueiden arki on kilpailukykyinen. Joukkueiden rakentamisen ohella arjen laatuun liittyvä osaaminen ja toimintamallien kehittäminen ovat urheilutoimenjohtajan työn keskeistä aluetta. Sama koskee olemassa olevien olosuhteiden tarkoituksenmukaista hyödyntämistä ja arjessa siinä tarvittavien työvälineiden kehittämistä.
Lahtelaisessa jalkapallossa lapsuusvaihe on monipuolisen perustan rakentamisen ja lajiin innostumisen aikaa. Lajin omilla suorituspaikoilla eri puolilla Lahtea on tähän tärkeä merkitys, mutta on tärkeä tunnistaa koko lahtelaisen liikuntaympäristön olosuhdekirjo ja käyttää sitä lasten liikunnallisen perustan näkökulmasta viisaalla tavalla. Mitä pidemmälle tavoitteellisessa pelaamisessa edistytään, sitä enemmän korostuvat päivittäisen toimintaympäristön olosuhteiden ohella arjen toimintamallit. Koko pelaajapolun laadun näkökulmasta on tärkeä ymmärtää koti- ja kouluyhteistyön merkitys pelaajien kokonaisvaltaisen kasvun ja arjen hyvän kuormituksen taustalla.
”Urheilujohtamisen rytminvaihdoksen” onnistuessa olemme vuoden 2028 lopulla ylpeitä siitä, että lahtelaisella pelaajapolulla on vuosittain 20 pelaajaa tyttöjen ja poikien eri ikäluokkien maajoukkueissa. Joukkueet menestyvät tavoitteidensa mukaisesti ja lahtelaisessa jalkapallon arjessa saadaan merkittävän hyvä perusta niin tavoitteelliselle urheilulle kuin liikunnalliselle elämäntavallekin. Samalla olemme nähneet, että FC Lahden toimintaympäristöllä on vetovoimaa lahjakkaiden pelaajien ja hyvien osaajien joukossa myös sen ulkopuolelta. Ja mikä parasta, hyvällä FC Lahti -yhteisön, kotien ja koulujen yhteistyöllä lahtelaiset tytöt ja pojat liikkuvat viikoittain merkittävästi enemmän kuin nyt!
