FC Lahti Hall of Fame #1 – Jarkko Koskinen
Syntynyt: 31.1.1975
Debyytti FC Lahden paidassa: 26.1.1999 FC Lahti – FC Hämeenlinna (HO)
Ensimmäinen maali FC Lahden paidassa: FC Lahti – TPV (Lahti Cup 1999)
8 kautta FC Lahdessa
192 Veikkausliigaottelua FC Lahden paidassa
8 Veikkausliigamaalia FC Lahden paidassa
FC Lahden Hall of Famen ensimmäiset jäsenet aateloitiin seuran 20-vuotisjuhlakaudella. Ensimmäisenä jäsenenä kunniagalleriaan valittiin FC Lahden pitkäaikaisena kapteenina toiminut Jarkko Koskinen, joka pelasi Lahdessa 192 Veikkausliigaottelua kausilla 1999-2006. Koskinen muistetaan keskikentän pihkatappina ja yhden FC Lahden historian tärkeimmän maalin tekijänä. Hän johti esimerkillään nuorta joukkuetta läpi vaikeiden aikojen ja oli omalta osaltaan vakiinnuttamassa FC Lahtea pääsarjatasolle. Ohessa Jarkko Koskisen Hall of Fame -haastattelu vuodelta 2016.
Jarkko Koskinen FC Lahden Hall of Fameen
FC Lahden Hall of Fameen aateloidaan itseoikeutetusti numerolla yksi keskikentän pihkatappi ja superkapteeni Jarkko Koskinen.
Lahtelaisen jalkapallohautomon kasvatti siirtyi FC Lahteen kaudeksi 1999 ja ihastutti Kuhnuriyleisöä kahdeksan kauden ajan. Veikkausliigaotteluita Kuhnuripaidassa kertyi 192.
– Koin, että FC Lahteen siirtyminen oli uralla askel eteenpäin. Sain ison roolin, ja seura oli menossa ylöspäin. HJK tarjosi myös sopimusta, mutta Lumion Jussi lupasi maksaa saman, ja siirryin Lahteen, Koskinen muistelee viime vuosituhatta.
Koskisen nilkka leikattiin marraskuussa 1998, joten debyytti Kuhnureissa nähtiin vasta tammikuun 1999 lopussa FC Hämeenlinnaa vastaan. Ensimmäinen maali syntyi Lahti Cupissa TPV:tä vastaan, kun Koskinen riisti pallon Miika Juntuselta.
– Loukkaantumisen jälkeen olin kuin ruutitynnyri ja täynnä energiaa. Olimme 1-0 -tappiolla. Pääsin antamaan kunnon pusun Juntusen kylkeen ja riistin pallon. Juholan Markus oli maalissa. Muistan maalin ja tuuletuksen. Se oli hyvä startti projektille, Koskinen kertaa. Vuosi 1999 oli Lahdelle kaksijakoinen. Alkukausi sujui hyvin, mutta kesällä Lahti ei kyennyt juuri pisteitä raapimaan.
Koskiselle vuosi oli hänen uransa unohtumattomin. Pelaajaksi tuli muun muassa Esa Pekonen, joka oli saanut potkut valmentajan paikalta, ja maalivahti Niko Simola pelasi välillä kärjessä. Kausi kuitenkin päättyi karsinnan kautta säilymiseen.
– Ensimmäisessä ottelussa vieraskentällä olimme aika paineessa. Pelastimme pallon pariin otteeseen maaliviivalta. Saimme kuitenkin taisteltua 0-0 -tasapelin. Kotiottelussa saimme alkuun rankkarin, kun Peter Kovac kaadettiin. Rankkari oli melko helppo, sillä vastustajan veskari aavisti aikaisin, Koskinen kertoo FC Lahden historian tärkeimmästä maalista.
Ottelun loppu oli taistelua, mutta Lahti selvisi siitä kuivin jaloin. Seuraavalle liigakaudelle Koskinen kohosi kapteeniksi ja johti FC Lahden keskikenttää omalla esimerkillään. Joukkueen etu meni aina kapteenin oman edun edelle ja omalla taistelullaan hän sytytti joukkueen kamppailemaan keskikastin sijoituksista. Parhaimmaksi saavutukseksi Koskisen FC Lahti uralla jäi Suomen Cupin finaali vuonna 2002.
– Se oli hyvä saavutus joukkueelta. Finaali totta kai harmittaa, sillä erotuomarin ratkaisu ajaa Timo Marjamaa ulos ja tuomita boksin ulkopuolella tapahtuneesta rikkeestä rangaistuspotku oli epäoikeudenmukainen. Ottelun jälkeen tuli annettua kovaa kritiikkiä erotuomarille, Koskinen kuvailee.
Jarkko Koskisen veli, Jukka Koskinen, siirtyi FC Lahteen vuonna 2003. Pelaaminen veljensä kanssa samassa joukkueessa oli Jarkko Koskiselle etuoikeus. Hänen mukaansa otteluihin tuli enemmän tunnetta ja samalla pelaaminen helpottui, kun veljesten keskinäiseen kommunikointiin riitti ilmeet. FC Lahti nousikin kohti Suomen kärkeä Koskisten ollessa joukkueessa. Valitettavasti molempien veljesten urat päättyivät loukkaantumisiin, Jukan 2005 ja Jarkon vuotta myöhemmin.
– Minulla oli sopimustarjous hyvästä suomalaisesta organisaatiosta, mutta polvi ja työpaikka Lahdessa helpottivat lopettamispäätöstä. Tapa, jolla ura päättyi, olisi tietysti voinut olla tyylikkäämpi, mutta minulla ei ole mitään katkeruutta sitä kohtaan. Kaikista taustoista jäi positiivinen maku, ja seura otti pieniä askeleita eteenpäin koko ajan, Koskinen taustoittaa.
Heti uransa päätyttyä Koskinen toimi FC Reippaan junioripäällikkönä. Nykyään titteli on vaihtunut Reippaan toiminnanjohtajaksi. Päivät kuluvat papereiden parissa Lahden Stadionin uumenissa. Toiveissa hänellä on uusi Stadion Kisapuistoon ja lahtelaisen kannattajapohjan laajeneminen vauvasta vaariin.
– Tulkaa peleihin paikalle ja kannustakaa myös silloin, kun menee huonosti, Koskinen päättää.