Veikkausliigan tiedote:
Veikkausliigan seurat päättivät lokakuussa uudesta sarjajärjestelmästä, jonka Palloliiton liittohallitus vahvisti marraskuussa. Nyt seurat ovat vuorostaan päättäneet yhteisistä säännöistä, jotka ohjaavat ensimmäisen uudella sarjajärjestelmällä pelattavan kauden otteluohjelman rakentamista.
Veikkausliigan otteluohjelman rakentaminen alkaa pian edelliskauden päätöksen jälkeen. Ensimmäiseksi Veikkausliigan toimisto pyytää kultakin seuralta listan tämän omista esteistä ja toiveista. Esteet on huomioitava ja toiveet huomioidaan niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista.
Veikkausliigan otteluohjelman rakentamiseen vaikuttavat seurojen esittämien esteiden ja toiveiden lisäksi monenlaiset reunaehdot. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi A- ja U21-maajoukkueiden edellyttämät tauot, UEFA:n seurajoukkuekilpailujen (Mestarien liiga ja Eurooppa-liiga) pelipäivät sekä viranomaisten esittämät toiveet.
Veikkausliigan hallitus on kokouksessaan keskiviikkona 28.11.2018 hyväksynyt uutta sarjajärjestelmää varten päivitetyt säännöt otteluohjelman rakentamista koskien. Säännöissä määritellään yhteisesti hyväksytyt reunaehdot, joiden puitteissa Veikkausliigan toimisto rakentaa otteluohjelman. Uutena lisäyksenä säännöissä ovat mukana myös Veikkausliigan ottelusiirtoja koskevat käytännöt.
Miten Veikkausliigaa jatkossa pelataan?
Veikkausliiga 2019 pelataan seuraavasti:
1) Kahdentoista joukkueen kaksinkertainen runkosarja (132 ottelua);
2) kuuden joukkueen yksinkertainen mestaruussarja ja kuuden joukkueen yksinkertainen haastajasarja (30 ottelua);
3) viiden joukkueen lopputurnaus yhdestä EL-paikasta (5 ottelua).
Yhteensä Veikkausliigassa 2019 pelataan 167 ottelua. Kausina 2011–18 käytössä olleessa 33 kierroksen kolminkertaisessa sarjassa pelattiin yhteensä 198 ottelua.
Jatkossa 22 kierroksen runkosarjan jälkeen joukkueet jaetaan mestaruussarjaan ja haastajasarjaan. Joukkueet jatkavat näissä loppusarjoissa niistä pisteistä, jotka ovat runkosarjan aikana keränneet.
Mestaruussarjan voittaja voittaa Suomen mestaruuden ja saa paikan Mestarien liigan karsinnoissa. Toinen joukkue saa hopeaa ja paikan Eurooppa-liigan karsinnoissa. Kolmas joukkue saa pronssia ja pääsee toiseksi joukkueeksi mestaruussarjan jälkeen viimeisestä Eurooppa-liigan paikasta pelattavan lopputurnauksen finaaliin. Muut mestaruussarjan joukkueet pääsevät osallistumaan lopputurnaukseen, kuten myös haastajasarjan ensimmäinen joukkue.
Lopputurnauksessa joukkueet sijoilta 4. – 7. pelaavat ensiksi yksinkertaiset pudotuspelit. Voittaja pääsee kohtaamaan pronssijoukkueen kaksiosaisessa finaalissa, jonka voittaja saa viimeisen jaossa olevan paikan seuraavan kauden Eurooppa-liigaan.
Haastajasarjan viimeinen joukkue putoaa Ykköseen. Toiseksi viimeinen joukkue osallistuu Ykkösen joukkuetta vastaan pelattavaan karsintaottelupariin sarjapaikasta seuraavan kauden Veikkausliigassa.
Suuria mahdollisuuksia ja suuria muutoksia
Veikkausliigan toimijat ovat innoissaan uudesta sarjajärjestelmästä.
– Uusi sarjajärjestelmä sisältää suuria mahdollisuuksia ja se tuo tullessaan suuria muutoksia koko Veikkausliigalle. Otteluohjelman rakentamisen sääntöjä varten seurat ovat yhdessä sopineet, miten nämä muutokset halutaan kohdata. Painopiste uudessa ohjelmassa tulee olemaan panoksellisten otteluiden, palautumisen ja laadukkaan harjoittelun tasapainossa, paljastaa Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa.
– Muutos merkitsee vähän pienempää ottelumäärää ja parempaa ottelurytmiä. Jalkapallo on parempaa ja pelaajien loukkaantumisriski pienempi, IFK Mariehamnin seurajohtaja Peter Mattsson tiivisti muutoksen Ålandstidningenin haastattelussa.
– Olen varma, että uudistusten myötä vauhti ja tempo nousevat otteluissa. Ottelumäärän supistaminen auttaa siihen, että pelaajat ovat tuoreempia peleissä. Suomessa näitä malleja ei ole aiemmin kokeiltu, mutta muualla Euroopassa on. Ja siellä esimerkiksi nämä loppusarjat ovat tuttuja ja ne on hyväksi havaittu, kommentoi SJK:n tähtipelaaja Mehmet Hetemaj Veikkausliigalle aikaisemmin tällä viikolla.
Muualla Euroopassa uuden sarjajärjestelmän kaltaisia malleja on käytössä muun muassa Belgiassa, Itävallassa ja Tanskassa. Aikaisemmin Suomessa käytetty loppusarjamalli oli erilainen kuin uusi malli, sillä uudessa mallissa viimeisestä Eurooppa-liigan paikasta loppusarjojen jälkeen pelattava lopputurnaus tekee kaikista sijoista merkityksellisiä ja lisää siten panoksellisten ottelujen määrää loppukaudesta.
Myös Veikkausliigan puheenjohtaja Matti Apunen on tyytyväinen muutokseen.
– Uuden sarjajärjestelmän myötä sarja on entistä urheilullisempi ja uskon vahvasti, että Veikkausliigasta noustaan maajoukkueeseen myös jatkossa. Kausi 2019 tulee tarjoamaan monien panoksellisten ottelujensa ansiosta useampia huippukohtia pitkin kautta, Apunen kommentoi sarjajärjestelmää.
– Aikaisemmin sarjassa on ollut rakenteellisesti kaksi huippukohtaa, alku ja loppu. Näiden välillä on pelattu panoksellisia otteluja sarjatilanteen mukaan, loppua tähyillen. Vastaavasti jatkossa meillä on kaudessa viisi tällaista itse sarjajärjestelmästä nousevaa huippua: huhtikuusta elokuuhun pelattavan runkosarjan alku ja loppu, syyskuusta lokakuuhun pelattavan mestaruussarjan ja haastajasarjan alku ja loppu sekä lokakuusta marraskuuhun pelattava lopputurnaus. Joka vaiheessa on taisteltava sijoituksista ja jatkoonpääsystä, päättää toimitusjohtaja Marjamaa.
