Viime kaudella Veikkausliigan tähtitaivaalle syttyi uusi tähti, kun FC Lahden laitapelaaja Jasin Assehnoun iski komeat tehot, yhdeksän maalia ja yksi syöttö, esiintyen muutoinkin pelistä toiseen hyvällä tasolla. Todellisen läpimurtonsa liigan eliittiin tehnyt Assehnoun oli kuluneen talven siirtoikkunassa jo lähellä siirtyä ulkomaille. Siirto jäi kuitenkin toteutumatta ja 22-vuotiaan Assehnounin edesottamuksista päästään nauttimaan Lahdessa tulevallakin kaudella.
Assehnoun on ehtinyt pelata Lahdessa jo kahden ja puolen kauden ajan ja hän on pikkuhiljaa noussut rotaatiopelaajan roolista ensin avauskokoonpanon pelaajaksi ja sittemmin pelaajaksi, jonka nimen valmentaja kirjoittaa fläppitaululle ensimmäisten joukossa. Hän on kasvanut pelaajaksi, johon katseet kohdistuvat tiukassa tilanteessa.
Juniori-ikäisenä Assehnoun ei mahtunut HJK:ssa ikäluokkansa avauskokoonpanoon tai pyörinyt poikamaajoukkueiden pelaajaringissä. Minkälaisen matkan hän on kulkenut päästäkseen tämänhetkiseen pisteeseen ja miten hän suhtautuu asemaansa sarjan tähtipelaajana – siitä otamme selvää seuraavaksi.
Tarina alkaa
Kuusivuotiaana Pitäjänmäen Tarmossa jalkapallon aloittanut Assehnoun on kulkenut seuravaihdosten värittämän junioripolun. Tarmossa Assehnoun pelasi kaikkiaan kahden vuoden ajan, jonka jälkeen hän siirtyi HJK:n Fair Play -kaupunginosajoukkueeseen. Hieman myöhemmin hän onnistui nousemaan HJK:n akatemiajoukkueeseen. Oltuaan akatemiajoukkueessa noin neljän vuoden ajan Assehnoun siirtyi peliajan perässä PK-35:een. PK-35:ssa ehti vierähtää kaksi vuotta, jonka jälkeen hän palasi takaisin HJK:hon – vain lähteäkseen uudestaan ja palatakseen PK-35:een.
– HJK:ssa ei tullut paljoa peliaikaa ja jalkapallon suhteen asiat menivät muutenkin huonosti. Menin takaisin PK-35:een ja pelasin siellä yhdet karsinnat. Emme päässeet ASM-sarjaan, joten menin FC Espooseen, Assehnoun alustaa.
Jalkapalloammattilaisuuteen alusta asti tähdännyt Assehnoun kertoo, ettei ollut nuorena porukan lahjakkain pelaaja. Myöhään alkanut murrosikä vaikutti osaltaan tähän.
– Olin pienenä tosi hyvä harhauttamaan ja teknillisesti olen ollut aina aika hyvä. Nuorempana olin pieni enkä niin nopea. Se vaikutti paljon pelaamiseeni, kun muut pojat kasvoivat nopeasti ja olivat minua fyysisesti paljon kehittyneempiä, Assehnoun muistelee.
Assehnoun ei painanut päätään pensaaseen, vaan teki töitä omalla ajallaan kovasti. Murrosikä alkoi ja Assehnoun otti ikätoverit kiinni fyysisesti. Tämän jälkeen kehityskäyräkin osoitti vahvasti ylöspäin ja peliaikaakin alkoi siunaantumaan eri tavalla kuin aiemmin.
Assehnoun kuului ASM-sarjaa pelanneen Espoon runkopelaajiin. Joukkuetta valmensi muuan Ilir Zeneli, joka oli tuolloin oman päävalmentajauransa alkutaipaleella. Espoossa asioita tehtiin ammattimaisesti ja pelaajat kehittyivät. Assehnoun kehittyi sitä tahtia, että hänet kutsuttiin Kakkosta pelanneen miesten edustusjoukkueen harjoituksiin pariin otteeseen ja seuraavalle kaudelle Assehnoun saikin sopimuksen miesten edustusjoukkueesta.
Kausi 2017 ei sujunut Espoon osalta hyvin. Kautta oli jäljellä viisi peliä ja joukkue roikkui putoamisviivan alapuolella. Valmennusvastuu vaihtui ja A-junioreiden parissa hyvää työtä tehnyt Zeneli kutsuttiin sammuttamaan paloa.
Zeneliä on kiittäminen tai syyttäminen siitä, että Assehnoun löysi itsensä wingbackin paikalta.
– Meillä ei ollut viimeisissä viidessä peleissä käytössä laitapakkeja ja Ilir laittoi minut wingbackiksi, kun pelasimme viiden linjalla, Assehnoun kertoo.
Zenelin sammutustyöt ja pelipaikkakokeilu onnistuivat – seura säilytti paikkansa Kakkosessa ja Assehnounia on nähty sittemminkin tuuraamassa menestyksekkäästi wingbackin roolissa.
Ammattilaiseksi
Kauden 2017 jälkeen Assehnoun kutsuttiin ensimmäistä kertaa Espoon yhteistyöseura FC Lahden harjoituksiin. Joukkuetta valmensi tuolloin Toni Korkeakunnas, joka piti näkemästään.
– Olin mukana yhdet treenit joulukuussa. ”Toke” sanoi jo silloin, että tule vielä uudestaan käymään, Assehnoun avaa.
Kauden 2018 Assehnoun aloitti kuitenkin vielä Espoossa ja kauden alkupuolisko sujui henkilökohtaisella tasolla hyvin. Kesän koittaessa Korkeakunnas kutsui Assehnounin uudemman kerran mukaan Lahden harjoituksiin. Korkeakunnas oli entistä vakuuttuneempi näkemästään ja halusi Assehnounin liittyvän välittömästi joukkueensa mukaan. Assehnoun kirjoitti Lahden kanssa kahden ja puolen vuoden sopimuksen, joka sisälsi vielä yhden vuoden option.
Heti alusta asti Assehnoun sai runsaasti vastuuta.
– ”Toke” tykkäsi minusta ja luotti minuun, siitä kiitos hänelle. Heti alussa meni treeneissä hyvin ja ensimmäisessä pelissä pääsin kentälle, ja toisessa pelissä olin jo avauksessa, Assehnoun hymyilee.
Ensimmäiset askeleet liigatasolla olivat haastavia ymmärrettävistä syistä, eikä Assehnoun varsinaisesti loistanut.
– Se oli iso steppi tulla suoraan Kakkosesta liigaan ja heti pelaamaan. Minulla ei ollut kuitenkaan mitään preseasonia alla. Tempo oli kovempi ja pelaajat fyysisempiä, joten siihen kesti pikku hetki totutella, laituri kertoo ensiaskeleistaan liigassa.
Tilannetta ei auttanut myöskään joukkueen pelillinen alakulo. Lahti vaelsi voitottomien otteluiden putkessa, joka vain jatkui ja jatkui. Loppukaudesta Korkeakunnas sai potkut ja hänen tilalleen päävalmentajaksi nousi kakkosvalmentajana siihen asti toiminut Sami Ristilä.
– Siihen aikaan Lahdella ei mennyt ihan niin hyvin. Oli vähän vaikeaa aikaa silloin, Assehnoun muistelee.
Joukkue sijoittui kauden päätteeksi sijalle yhdeksän ja Assehnoun sai tililleen lopulta kymmenen liigaottelua ilman tehomerkintöjä.
Ensimmäinen puolikas kausi meni ehkä totutellessa liigatempoon, mutta jo kaudella 2019 Assehnoun oli joukkueelleen arvokas pelaaja. Runkosarjan 22 ottelussa syntyi tehot 2+5, haastajasarjan neljässä ottelussa yksi syöttö ja Eurolopputurnauksen yhdessä ottelussa syntyi yksi maali.
Kauden 2019 aikana Assehnoun puki ensimmäistä kertaa Suomen pelipaidan yllensä, kun hänet valittiin Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen. Siitä lähtien Assehnoun kuului valmentaja Juha Malisen luottopelaajiin ja pelejä alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa kertyi parin kauden aikana 13.
Uskonnollinen Assehnoun tulee monikulttuurisesta perheestä. Hänen isänsä on marokkolainen ja äiti suomalainen. Assehnoun on itse syntynyt Suomessa Tampereella 26. joulukuuta vuonna 1998 ja hänellä on kaksoiskansalaisuus.
– Marokkolaisuus on vahva osa Assehnounin identiteettiä ja näkyy jollain muotoa jokapäiväisessä elämässä. Koen itseni enemmän marokkolaiseksi kuin suomalaiseksi. Käyn joka vuosi Marokossa, kun minulla on loma. Minulla on paljon kavereita ja sukulaisia siellä, Assehnoun kertoo.
Tästä päästäänkin polttavaan monia kiinnostavaan kysymykseen – kummassa A-maajoukkueessa Assehnoun aikoo pelata, jos kutsu tulee? Esiintymiset U-21-tasolla Suomen paidassa eivät ole lukinneet valintaa lopullisesti.
– Tuohon on vaikea vastata ja se tulee olemaan vaikea valinta. En ole vielä tehnyt lopullista päätöstä. Pienestä asti unelmani on ollut pelata Marokon A-maajoukkueessa. Olen myös katsonut Suomen pelejä ja ollut kiinnostunut niistä. Kun sain kutsun Suomen U-21-maajoukkueeseen, olin ylpeä siitä, Assehnoun sanoo.
22 vuotta viime vuoden lopulla täyttänyt Assehnoun on nyt yli-ikäinen U-21 tasolle, joten seuraavat maajoukkuepelit häntä odottavat A-maajoukkuetasolla, jos niikseen tulee.
The läpimurto
Kauden 2019 aikana Assehnoun oli noussut kotimaisen jalkapalloväen tietoisuuteen. Nuorelle pelaajalle tyypillinen suoritustason ailahtelevaisuus vaivasi kuitenkin pitkin kautta – joissain peleissä tai yksittäisissä hetkissä Assehnoun saattoi nousta valovoimaisena harmaasta massasta esiin, mutta jo seuraavassa käänteessä hän saattoi vaeltaa varjojen mailla. Tästä syystä voi sanoa, että todellinen läpimurto jäi vielä odottamaan itseään – ainakin jos puhutaan murtautumista sarjan tähtipelaajien joukkoon.
Ei kuitenkaan pitkäksi aikaa, sillä viime kausi oli Assehnounille täysmenestys ja vastustajat näkivät painajaisia Assehnounin trademark-viimeistelystä – harhautus, leikkaus keskelle ja vastustamaton laukaus takakulmaan.
22 ottelussa syntyi tehot 9+1, pelistä toiseen hän teki nöyrästi töitä pitäen suoritustason tasaisen hyvänä ja voitti Veikkausliigan sisäisen IS-tähtipörssin. Assehnoun keräsi 20 tähteä, toiseksi tullut KuPS:n Nana Boeteng keräsi 19 tähteä ja kolmanneksi sijoittunut IFK Mariehamnin Albion Ademi keräsi 18 tähteä.
– Ennen kautta tavoitteenani oli tehdä mahdollisimman paljon tehoja ja maaleja sekä auttaa joukkuetta. Tein paljon töitä hyvän kauden eteen ja onneksi se tuli. En tiennyt koko palkintojutusta vasta, kun kausi on lopuillaan. Olet pelannut silloin hyvin, kun saat 1-3 tähteä. Olin tosi tyytyväinen itseeni ja tähtipörssin voitto merkitsi itselleni paljon, Assehnoun kertoo nöyränä.
Yksi asia, mikä osaltaan siivitti Assehnounin hirmuvireeseen oli tuttu valmentaja Espoon vuosilta. Kauden 2019 jälkeen Zeneli siirtyi päävalmentajaksi Lahteen Ristilän tilalle.
– Olin tosi iloinen siitä, että Ilir tuli. Hän on tosi hyvä ja kunnianhimoinen valmentaja. Hän tietää mitä tekee ja hakee. Ilir tuntee minut ja minä hänet, ja se auttoi myös viime kauden onnistumiseen, Assehnoun kiittelee.
Erinomainen kausi ei jäänyt huomaamatta ulkomailla. Korona on kuitenkin sekoittanut pelaajamarkkinoita, eivätkä seurat välttämättä uskalla tällä hetkellä tehdä samanlaisia rahallisia panostuksia kuin aiemmin.
– Oli kiinnostusta ja pari tarjoustakin. En oikein osaa itsekään sanoa, mitä tapahtui. Totta puhuen viime kauden aikana tavoitteeni oli, että pääsisin kauden jälkeen lähtemään ulkomaille. Niin ei tapahtunut, eikä sille voi mitään. Minulla on nyt täysi keskittyminen tähän kauteen, että saisin mahdollisimman hyvän kauden. Kauden jälkeen sitten katsoo asiaa uudelleen. En jäänyt sitä murehtimaan. Loppujen lopuksi se on omista suorituksista kiinni, Assehnoun pohtii.
Tulevaisuus
Lahden valmistautuminen tulevaan liigakauteen on mennyt kohtuullisen hyvin, joskin parantamisen varaa on ollut. Tie Suomen Cupissa tyssäsi lohkovaiheeseen ja valmistautumista kauteen on häirinnyt esimerkiksi maaliskuinen kahden viikon koronakaranteeni.
– Mielestäni meillä on hyvä joukkue kasassa. Joukkueena olemme vieläkin kypsempiä kuin viime kaudella. Meillä oli viime kaudella paljon nuoria pelaajia, jotka pelasivat ensimmäistä kunnon ehjää kautta. Pyritään siihen, ettei tulisi enää niitä sulamisia, mitä tuli viime kaudella monessa pelissä. Yritän itse saada vieläkin paremman kauden, Assehnoun sanoo.
– Haluaisin olla pelaaja, joka johtaa joukkuetta ja ottaa tarvittaessa harteilleen. Sitä kautta yritän nostaa oman ja joukkueen tasoa. Totta kai haluan olla joka osa-alueella parempi kuin viime kaudella – luoda enemmän paikkoja, enemmän syöttöjä ja maaleja. Haluan olla paras pelaaja ja näyttää kaikille, mitä osaan, Assehnoun lataa.
Kuuluessasi joukkueen ykkössyömähampaisiin on uhkana, että luot itsellesi liikaa paineita onnistumisien suhteen tai ulkopuolelta tulevat odotukset ovat henkisesti raskaita ja tylsyttävät parhaimman terän. Puhutaan paineensietokyvystä, joka näyttelee isoa roolia siinä, minkälaisen uran pelaaja päätyy tekemään. Katseiden poltteessa joko sulaa tai syttyy liekkeihin.
Puheidensa perusteella Assehnoun suhtautuu tilanteeseensa järkevän rationaalisesti.
– Tavoitteena on aina pelata mahdollisimman hyvin ja auttaa joukkuetta voittoon. Kun koko ajan treenaat, treenaat ja treenaat, niin kyllä se itseluottamus tulee sitä kautta. Jos teet töitä asioiden eteen, se itseluottamus tulee luonnollisesti, laituri jatkaa.
Aiemmin Assehnoun toi esille, että haluaa jatkossa olla entistä enemmän johtava pelaaja, joka pystyy tarvittaessa ottamaan koko joukkueen harteilleen. Tässä uhkakuvana piilee yliyrittämisen vaara, josta on nähty välähdyksiä satunnaisesti. Maineikkaasta brassitaituri Ronaldinhosta mallia ottaneen Assehnounin pelityyliä leimaa esikuvansa tavoin pitkät kuljetukset pallollisena ja kansan sirkushuvien nälkää tyydyttävät kikkakolmoset. Ajoittain on nähty tilanteita, missä hän jopa itsepäisesti pyrkii murtautumaan vastustajan puolustuksen pihdeistä, vaikka syöttö joukkuekaverille olisikin parempi vaihtoehto.
– Olemme paljon puhuneet valmentajien kanssa tästä asiasta. Ilir tietää pelityylini. Tykkään haastaa ja se on ollut pelityylini pienestä asti. Olen sitä kautta tuonut vaarallisuutta ja luonut tilanteita, kun pystyn haastamaan ja ohittamaan pelaajia. Totta kai virheitä tulee välillä ja niitä tulee kaikille, niitä ei pysty välttämään. Tiedän kuitenkin, että välillä on tilanteita missä menee jo vähän överiksi, kun yrittää ohittaa kahta, kolmea ja neljättäkin pelaajaa. Yritän siinä myös petrata, Assehnoun naurahtaa.
Jo viime kaudella vastustajat huomasivat Assehnounin vaarallisuuden ja reagoivat siihen lisäämällä häneen kohdistuvaa miesvartiointia. Tämä taas avaa tilaa ja mahdollisuuksia joukkuetovereille.
– Muut joukkueet tietävät, että pystyn haastamaan ja ne tuplaavat tai jopa triplaavat. Silloin pitää vaan kierrättää ja tietää milloin haastaa. Huomasin itsekin viime kaudella, että moni vastustaja ohjaa minut laitaan ja pyrkii estämään pääsyni keskelle. Eivät ne koko ajan pysty pitämään minua kahdella tai kolmella pelaajalla ja meillä on muitakin joukkueessa, jotka ovat ihan yhtä vaarallisia kuin minä, Assehnoun kertoo.
Päävalmentaja Zeneli on kulkenut Assehnounin rinnalla pitkän ajan, mutta uskoo teiden erkanevan pian.
– Hän ei tule olemaan kauaa Suomessa, vaan hän lentää ulkomaille. Syyt siihen ovat, että hän on raudanluja ammattilainen, erittäin kunnianhimoinen ja määrätietoinen. Hän tietää, mitä haluaa ja on valmis tekemään kaiken sen eteen, eikä tee mitään kompromisseja sen suhteen, Zeneli sanoo.
– Olen erittäin ylpeä, että olen saanut olla hänen matkassaan mukana ja hän on osa joukkuetta.
Tavoitteet tulevalle kaudelle ovat piirtyneet Assehnounille mieleen selkeiksi.
– Toivottavasti päästäisiin tavoitteeseemme top-3 joukkueena. Kauden jälkeen tavoitteenani on lähteä omien unelmien perään. Toivottavasti pääsisin hyvään seuraan ja liigaan, missä pääsisin ottamaan seuraavan stepin, Assehnoun päättää.
Teksti: Miko Heikkinen
Kuva: Lauri Ilola
Jasin Assehnoun teki jo historiaa Inter-ottelussa tekemällä liiga-avauksessa kaksi maalia turkulaisten verkkoon. Hänestä tuli ensimmäinen FC Lahden pelaaja kymmeneen vuoteen, joka iski sarjan avausottelussa kaksi maalia. Edellinen pelaaja oli Teemu Turunen, joka osui kahdesti kaudella 2011 FC Espoon verkkoon.
