Jalkapallon arvo yhteiskunnalle noin 770 miljonaa ja Päijät-Hämeelle 15 miljoonaa euroa vuodessa
Euroopan kattojärjestö UEFA toteutti vuoden 2019 aikana kahdessatoista Euroopan maassa SROI-mallinnuksen, jolla mitattiin jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa jalkapallon harrastajien osalta (Social Return on Investment). Suomessa jalkapallon vaikuttavuus on vuodessa noin 770 miljoonaa euroa ja Päijät-Hämeessä noin 15 miljoonaa euroa.
Terveydellinen ja taloudellinen vaikuttavuus sekä sosiaaliset hyödyt Päijät-Hämeessä
Jalkapallon terveysvaikutukset ovat vuosittain noin 7 miljoonaa euroa pitäen sisällään alentuneen riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, syöpään ja mielenterveysongelmiin.
Jalkapallon sosiaaliset hyödyt ovat yli 4 miljoonaa euroa huomioiden yli 1 500 lajin parissa toimivan vapaaehtoisen työn arvon, harrastajien koulutustulokset ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn sekä rikollisuuden laskun.
Jalkapallon yli 3 miljoonan euron taloudellisiin vaikutuksiin Päijät-Hämeen alueella voidaan laskea harrastemaksujen lisäksi yli 200 henkilön työllistyminen lajin parissa.
Nykyaikaiset olosuhteet
Jatkuvasti kasvava pelaajamäärä asettaa seurojen olosuhdekehitykselle entistä suurempia paineita. Jalkapalloseurojen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Olosuhteiden laatu ja määrä on merkittävässä roolissa mitattaessa niin lajin houkuttelevuutta, harrastajamääriä kuin kilpailullista menestystä. Sen merkitys on huomattava myös lähiympäristölle ja sen julkikuvalle.
Hyvin hoidettu Stadion ja liikuntapaikka antaa ryhtiä ja arvostusta omasta ympäristöstä ja seuroille kasvavia mahdollisuuksia toimia ja liikuttaa koko alueen väestöä. Kisapuiston olosuhteiden saattaminen nykyaikaan ei vaikuta vain FC Lahteen ja edustusjalkapalloon, vaan on osana koko lähialueen hyvinvointia Päijät-Hämeessä.
Yli 10 000 lahtelaisen allekirjoittama Kisapuisto kuntoon -adressi on vahva viesti päättäjille siitä, että Stadionin olosuhteet pitää saada nykyaikaiselle tasolle jo lähitulevaisuudessa. Kisapuisto on Suomen paras tee-se-itse-stadion, joka pitää rakentaa jokaiseen ottelutapahtumaan erikseen. Nykyisessä kunnossa se ei vastaa edes tämän päivän, puhumattakaan huomisen kiristyvistä (mm. UEFA, Palloliitto ja Veikkausliiga) olosuhdevaatimuksista. FC Lahti pelaa jo nykyisin pääsarjapelinsä poikkeusluvan turvin Kisapuistossa. Vaatimusten kiristyessä on selvää, ettei poikkeusluvan myöntäminen ole tulevaisuudessa enää mahdollista.
FC Lahti lippulaivana jo 24 vuotta
1990-luvulle asti lahtelaisia jalkapalloperinteitä pääsarjatasolla vaalineet Reipas ja Kuusysi ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin, minkä pohjalta päätettiin perustaa FC Lahti vuonna 1996. Tänä päivänä FC Lahti Oy:llä on yli 50 osakasta mukaan lukien FC Reipas että FC Kuusysi.
Tällä hetkellä FC Lahden elinvoimaiseen jalkapalloperheeseen (mm. United -toiminta) kuuluu yli 10 000 aktiivista pelaajaa ja lähes 400 paikallista yhteistyökumppania. Edellä mainitun lisäksi FC Lahti kumppaneineen tarjoaa Päijät-Hämeen lahjakkaimmille jalkapalloilijoille huipulle tähtäävän polun jo P14-ikäluokasta eteenpäin.
Jalkapalloperhe kumppanina
Jalkapallo ylittää sukupuolten, etnisen taustan, kielen ja uskonnon rajat. Se luo vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden verkoston, jonka palvelukset yhteisölle tuovat selkeää tuottoa.
Uskomme, että jalkapallo nähdään tulevaisuudessa entistä houkuttelevampana investointina, johon kumppanit ja yhteiskunta ovat valmiita satsaamaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jalkapallo luo hyvinvointia ympäristöönsä.
Lahtelaisen jalkapalloperheen ja sukupolvien unelman puolesta
FC Lahden hallitus
